Testiteksti
Termillä ei löydetty valmiita ehdotuksia hakusanalle. Voit kuitenkin suorittaa haun painamalla enteriä tai klikkaamalla haku-painiketta.

Kansainvälisen toiminnan visio ja strategia 2016-18

Sastamalan Opisto

Visio

Kansainvälinen toiminta on opiston johdon tukemaa ja tähtää työntekijöiden ammatilliseen uudistumiseen, maailmalta hankitun kokemuksen hyödyntämiseen opiskelijoille tuotettujen opetussuunnitelmien ja sisältöjen parantamiseksi ja innovaation esittelyyn osaksi opetussuunnitelmatyötä sekä kotikansainvälisyyden tukemiseen yhteisössä.

Strategia

Opiston kansainvälisen työn taustalla on opiston 4Yn arvot: yhdenvertaisuus, yksilöllisyys, yhteisöllisyys, yhteisvastuu.  Ajatuksena on tarjota mahdollisimman monelle kansainvälisyydestä kiinnostuneelle opiston työntekijälle ja opiskelijalle mahdollisuuksia osallistua kv-toimintaan ja kotikansainvälisyyteen. Kotikansainvälistymisellä tarkoitetaan kansainvälisten kokemusten hankkimista ja vieraisiin kulttuureihin tutustumista kotimaassa. Tavoitteina on kehittää sekä opiskelijoiden että henkilöstön valmiuksia kv-taidoissa, kielitaidossa, monikulttuurisuuden ymmärtämisessä ja hyväksymisessä. Tavoitteina ovat myös aktiivinen kansalaisuus ja oppiminen ja ongelmanratkaisutaidot. Henkilöstön kohdalla tavoitteena on ottaa kansainvälistyminen huomioon oppisisällöissä ja opetuksessa.

Opiston kansainvälisen työn toimintamuotoja ovat

  • henkilöstön liikkuvuus Euroopassa (job shadowing, opettajavaihdot)
  • täydennyskoulutus ulkomailla (kurssit, konferenssit, seminaarit)
  • tukihenkilönä toimiminen opettaja- ja asiantuntijavaihdoissa sekä kansainvälisen yliopistoharjoittelijan kanssa
  • valmistelevat vierailut (hankekirjoittamisen valmistelu hakijamaassa)
  • projektien verkostokokoukset
  • opiskelijoiden opintomatkat
  • kansainvälisyystyön esittely kansallisissa ja kansainvälisissä kokouksissa, seminaareissa ja tiedepäivillä
  • opetusyhteistyöverkostot (ulkomaisten opettajien rekrytointi opiston verkko-opettajiksi)
  • verkostoituminen ulkomaisiin kumppaneihin (mm. benchmarking )

Kotikansainvälistymisen toimintamuotoja ovat

  • kansainvälisyys opetussuunnitelmissa (kielitandem, multinational kieliryhmät)
  • maahanmuuttajien kouluttaminen kansalaisopistokursseilla ja maksupalvelukoulutuksena
  • maahanmuuttaneiden opettajien rekrytointi opiston opettajiksi
  • verkostoituminen paikallisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin maahanmuuttotoimijoihin

Kansainvälistymistyötä ja hankkeiden hallintaa johtaa rehtori ja projektien hakevasta työstä, tukihenkilönä toimimisesta ja hankehallinnosta vastaa kielten suunnittelijaopettaja. Toimintaan osallistuvat kaikki opiston päätoimiset henkilöstön jäsenet sekä tuntiopettajia. Henkilöstön ja opettajien liikkuvuuksien tukihenkilö on kielten suunnnittelijaopettaja.

Toiminnan keskeinen rahoitusmuoto on Erasmus+ hankerahoitus, erityisesti KA2 strategiset kumppanuushankkeet (sisältää opiskelijaliikkuvuuden), KA1 henkilöstön liikkuvuudet sekä Nordplus-ohjelma. Yhteistyökumppanina toimii kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön asiantuntija- ja palveluorganisaatio CIMO Helsingissä. Rahoitusta haetaan myös Opetushallituksen Vapaan sivistystyön laatu- ja kehittämisavustuksista (LAKE). Hankerahoituksen lisäksi tarvitaan opiskelijoiden ja henkilöstön omarahoitusta sekä omistajan omarahoitusta henkilöstö- ja hallintakuluihin. Opiskelijaliikkuvuuden ja henkilöstön täydennyskoulutusliikkuvuuden rahoituksesta päätetään tapauskohtaisesti, mutta pääsääntöisesti se on opiskelijalla maksimissaan 500 € matkustus- ja majoituskuluihin ja henkilöstön jäsenellä 1000 € / liikkuvuus.   Kansainvälisyystoiminnan tulee olla opistolle edullista ja sen tulee olla tarkoituksenmukaista. Muualta Euroopasta tai ulkomailta Sastamalan Opistoon saapuvien asiantuntijoiden tai opiskelijoiden kuluista sekä kansainvälisistä yliopistoharjoittelijoista ja heidän kuluistaan vastaa lähettävä organisaatio.

Opiston kansainvälinen työ kirjoitetaan hakemuksiin, selvityksiin sekä tiedotteisiin. Henkilöstö ja opiskelijat kertovat liikkuvuuskokemuksistaan ja laativat raportin kansainvälisestä jaksosta. Ulkomailta opistoon saapuvat asiantuntijat laativat vierailusta opistolle dokumentin (blogikirjoitus, videopäiväkirja yms.) ja he osallistuvat opetustoimintaan aktiivisesti esim. esittelemällä kotimaansa koulutusta opetuksen seuraamisen lisäksi. Toimintaa dokumentoidaan ja tiedotetaan

  • opiston kotisivustolla
  • sosiaalisessa mediassa (Facebookissa  ja blogeissa)
  • henkilöstön kokouksissa ja opiston sähköisessä Pas Kattoen-tiedotelehdessä
  • koteihin kaksi kertaa vuodessa jaettavassa opinto-ohjelmassa
  • sähköpostilla
  • Sähköisessä kansanvalistusseuran julkaisemassa Souli.fi – julkaisussa sekä paikallislehdissä (Tyrvään Sanomat, Alueviesti)
  • Vapaan sivistystyön ja aikuiskasvatuksen kokouksissa, seminaareissa ja tiedetapaamisissa
  • EPALE-tietokannassa (ePlatform for Adult Learning in Europe): http://bit.ly/2kIIdii

Kansainvälistä toimintaa seurataan ja arvioidaan laadullisesti ja määrällisesti rahoittajille (CIMO, OPH, kaupunki) vuosittain liikkuvuustilastoinnin ja henkilöstön täydennyskoulutustilastojen avulla sekä hankeraportoinnissa. Henkilöstö ja opiskelijat arvioivat kansainvälisiä jaksoja matkaraportilla sekä raportilla rahoittajalle (CIMO). Ulkomailta saapuvien asiantuntijoiden kanssa käydään palautekeskustelu. Palautteita käsitellään henkilöstön kokouksissa ja hankkeiden verkostokokouksissa.

Painopistealueina vuonna 2016-17 on hakea opistoon

  • yksi KA2 strateginen kumppanuushanke jossa Opisto toimii koordinaattorina (2016-18)
  • kaksi KA2 hanketta joissa Opisto on partnerina (2016-18 ja 2017-19)
  • yksi Opiston oma KA1 liikkuvuushanke kymmenelle henkilöstön jäsenelle (2017-18)
  • yksi Nordplus valmisteleva vierailu ja Nordplus- hanke jossa Opisto on partnerina (2016-18)

Lisäksi Opisto vastaanottaa asiantuntijaliikkuvuuksia sekä yhden kansainvälisen yliopistoharjoittelijan.

 

 

Kirjaudu ylläpitotilaan Windows-työasematunnuksellasi Kirjaudu ylläpitotilaan etätyötunnuksellasi
Toiminnan takaa Netland AppRunner